10 - 9 - 8 - 7 ... Stop tykkänään. Ei nyt ihan vielä sentään olla lähdössä! Matkan järjestely etenee etanavauhtia, mutta etenee yhtä kaikki. Blogikirjoittelun ajattelin aloittaa jo hyvissä ajoin näin kaksi kuukautta ennen matkalle lähtöä. Jo siitäkin syystä että on aikaa viilata sivuston toimintaa ja oppia hyödyntämään textpatternia mahdollisimman hyvin jo ennen matkaa, jotta kesken reissun ei tarvitsisi turhautua teknisten ongelmien takia (yhtään enempää kuin on pakko).

_Yritän_ pitää tämän blogin tekstiosuudet aika napakoina jo siitäkin syystä etten ole koskaan tuntenut saavani asioita selitetyksi hyvin kirjoittamalla niistä. Yleensä ajatukseni vyöryävät sellaisena epäjärjestelmällisenä massana ja päädyn hölöttämään paljon kaikkea turhaa ja tarpeetonta niin että se itse pointti jää jonnekin kaiken sen muun sonnan alle.

Kuvia tulen lisäilemään paljon etenkin matkan alettua, onhan yksi päätarkoituksista saada Islannin upeat maisemat ikuistetuksi. Yritän saada kuvamateriaalia kuitenkin jo valmisteluistanikin, sillä itse en ainakaan osaa lukea kuvattomia blogeja. Tai en ainakaan pysy niistä kiinnostuneena kovin pitkään.

Voisin aloittaa tarinoimalla pintapuolisesti matkan tavoitteista ja syistä sen taustalla. Tarkoituksenani on lähteä lomani ajaksi kiertämään Islantia. Matka tulee kestämään 31 päivää (19.8.-18.19.2014). Matkaseurana minä itse ja Canon 5D Mark II. Saarelle ja sieltä takaisin lennän Norwegianilla (välilaskut Oslossa). Islannista olen vuokrannut käyttööni pienen auton, jolla liikun ja jossa käytännössä asun koko kuukauden ajan.

Suurin syy matkalle lähtöön on se, että valokuvaus on viimeisten kahden vuoden ajan ollut pahasti taka-alalla elämässäni. Haluan omistaa sille enemmän aikaa. Jo Englannissa asuessani kuulin jatkuvasti erinäisten ihmisten kertomuksia matkoistaan Islantiin ja matkakuume oli silloin jo kova. Nyt 2 vuotta myöhemmin on matkallelähtö mahdollistunut ankaran säästökuurin ja vanhenemisen myötä. Yksi eniten vihaamani asia maailmassa on ikärajat. Onko sen ikävämpää asiaa kuin se että jotain kielletään numeron takia? Tulen ikuisesti muistamaan sen epäuskon jota tunsin kun minulle kieltäydyttiin kolmessa eri kaupassa myymästä askartelusaksia 16-17 vuotiaana. Nyt pitäisi kuitenkin iän alkaa vähitellen riittämään yksinmatkustamiseen, ja aionkin ottaa siitä kaiken ilon irti.

Elämäni on ollut melkoista hullunmyllyä viime aikoina koulun ja työn ja muunkin elämän suhteen ja nyt on aika palkita itsensä jaksamisesta. Pääsee tekemään ja menemään vapaasti ja puuhastelemaan kaikkea uutta. Ilman että matkaseura kitisee ja vikisee ja valittaa.

Tämän blogin olemassaolo johtuu taasen siitä, että olen aina pitänyt blogien lueskelusta lähes aiheesta kuin aiheesta. Minusta ei kuitenkaan ikinä olisi kirjoittamaan jokapäiväisestä elämästäni vuosien ja vuosien ajan. Koen, että tarvitsen jonkun selkeän syyn ja tavoitteen kirjoittamiselle, sillä muuten se unohtuisi kuitenkin. Eihän kukaan halua lukea blogia johon ei tule uusia kirjoituksia.

Lisäksi voin nyt vaan tylysti antaa kyselijöille linkin tähän blogiin sen sijaan, että yrittäisin kertoa kuulumisiani jokaiselle erikseen. Ehkä perhekin on vähemmän huolissaan hengissä selviämisestäni kun pääsee seuraamaan matkaa lähes reaaliajassa. Ja osaa sitten lähettää apujoukkoja kun päivitykset yhtäkkiä lakkaavatkin?

Olisi myös erittäin hienoa jos tästä blogista on jollekin vastaavantyyppistä matkaa suunnittelevalle apua. Niin monta asiaa tässä on kuitenkin mahdollista mennä pieleen. Asioiden järjestelyyn ja aktiviteettien keksimiseen ja aikatauluttamiseen menee mahdottomasti aikaa :) Onneksi pidän kaiken kivan puuhan suunnittelemisesta. Yritän kyllä parhaani mukaan pitää matka-aikatauluni väljänä siltä varalta että vastoinkäymisiä ilmenee tai saan omituisia päähänpistoja kesken kaiken. Sillä sitähän vapaus on että voi muuttaa mieltään koska vain ilman huonoa omatuntoa.