Askeleet: 8354 kpl
Ajettu matka: 101 km
Mieliala: Kohta pääsee kaupunkiin!

Kymmentuntisten unien jälkeen raahauduin viereiselle farmille aamupalalle. Mansikkateetä, kinkkuvoileipä ja porkkanakakkua! Ei mistään saa näin ihania porkkanakakkuja!

Aamupalan jälkeen pääsin ensin opastetulle eläinkierrokselle kun emäntä alkoi esitellä lemmikkejään ja sitten kiertelin samat elukat vielä omin avuin kameran kanssa. Lempparini olivat himalajapupu, Tonttu-poro ja hellyydenkipeät lampaat.

Puput olivat ainoita ujoja eläimiä, kaikki muut oikein änkivät silitettäviksi ja rapsutettaviksi. Jopa kaksi lammasta joista isompi ei saanut tarpeekseen rapsutuksesta ja juoksi aina vastaan innokkaasti kun lähestyin. Melkoinen koira! Kivaa vaihtelua kun on tottunut siihen että ne juoksee joko a) karkuun tai b) auton alle.

Farmiporo sai nimensä siitä että islantilaisen uskomuksen mukaan tontut tulevat vuorilta. Tämä poro olo tuotu farmille vuorilta ihan pikkuisena kun oli jäänyt orvoksi ja he olivat ottaneet sen hoiviinsa. Kuulemma suomalaisilta nettisivuilta selvitelleet että mitä sille pitää syöttää: raakamaitoa, kalaöljyä ja ankanmunia. 

Eläinten ihastelun jälkeen ajoin 50 kilometriä takaisin länteen jäätikkölaguunille. Matkalla tankkasin ja perillä katsoin kelloa yllättyneenä. Vasta 13:20. Ikuisuus aikaa veneilyyn jonka olin varannut puoli kuudeksi. Syöpöttelin sitten kaikessa rauhassa ja kävin meren puolella katselemassa kimpaleita.

Kimpaleisiin kyllästyttyäni kävin venepaikassa ihmettelemässä ja ilmoittautumassa ja sain itseni puhuttua aikaisemmalle retkelle kuin alunperin oli tarkoitus. Äkkiä tuhti haalari päälle ja bussikuljetuksella hieman kauemmas järven rantaa. Menimme moottorikumiveneellä ensin vartin verran 300m päähän jäätiköstä ja sitten tulimme sieltä hiljakseen takaisin vastarannalle kimpaleita kierrellen ja kaarrellen. Näkyi muuten lintujakin!

Ja se jää oli ihan oikeasti sinistä! Mitä vähemmän siinä on ilmaa ja mitä isompi kimpale, sen sinisempi. Sitten kun sen lohkeamisesta on kulunut tarpeeksi kauan ja ilma on päässyt huokoistamaan rakennetta ja se on sulanut ja haparoitunut niin se muuttuu valkoiseksi. Lisäksi pilvisellä kelillä se on sinisimmillään.

Veneilyn jälkeen kävin vielä kahviossa hakemassa leipää ja Skyriä ja sitten ajelin turhia pysähtelemättä 50 km takaisin samalle leirintäalueelle jossa olin edellisenkin yön yöpynyt. Eikä tänäänkään ole ketään tullut rahojaan vaatimaan. Hip hei 214 kruunua (1,40€) säästetty! 

Huomenna onkin sitten pitkä pitkä ajo edessä joten lähden liikkeelle aikaisin. Tavoite olisi kahdeksan aikaan olla jo tien päällä. Nyt ei muuta kun unille!