Askeleet: 16 055 kpl
Ajettu matka: 379 km
Mieliala: Uupunut

Nukuin oikein makoisasti yli kymmenen tuntia. Herättyäni vahtasin ulkoilmaa yli tunnin verran kouluhommia suunnitellen ja totesin että en mene sinne sateeseen! Pidin oman pienen sisäjumpan tyhjän majatalon käytävällä sen sijaan. Huomaa kyllä että täälläollessa on päässyt kangistumaan, vähän oli liikkuvuus hukassa ja nivelet naksui pelottavasti. Suihkun jälkeen pakkasin kimpsut ja kampsut, jätin avaimen oveen ja läksin karkuun.

Palasin sormet ristissä sen eilisen hotellin ravintolaan ja tänään oli keittona tomaatti-vihanneskeitto. Se kelpasi toisin kuin eilinen kermainen sipulikeitto. Kaksi lautasellista tätä herkkua ja neljä kuppia kahvia antoi voimia loputtoman pitkältä tuntuvaan ajoon.

Etenkin alkumatkan maisemat reikäjuustoisilta vuoristoteiltä saivat sydämen särkemään kun ei voinut pysähtyä. Sää oli kaunis mutta karmea tuulenpuuskineen ja sateenjyskeineen. Iltapäivälla neljän aikaan pidin pienen paussin nätissä kahvilassa jossain pikkukylässä. Sisustus oli oikein kiva, omistaja oli keräillyt hurjasti sisustustavaraa. Täällä tuntuu tavarankeräily muutenkin olevan iso harrastus, kotien pihat on täynnä tonttuja ja poronsarvia ja sen mitä ikkunoista näkee sisälle niin sama meininki jatkuu.

Matkaa oli kuitenkin vielä hirmuisesti jäljellä joten eikun takaisin rattiin. Olin onneksi jo asfalttiosuudella niin sai ajella vähän turvallisemmin fiiliksin - hetken aikaa. Soratieksihän se taas muuttui ja ohjaus oikkuili niin että sain niskat kipeäksi jännittämisestä. Yli kuuden tunnin ajelun jälkeen bensavalo ilmoitti olemassaolostaan ja oli tankattava jo toista kertaa samana päivänä. Onneksi tässä vaiheessa enää noin 40 kilometriä matkaa. 

Aurinko alkoi taas paistella ajon loppupuolella ja alkoi tulla edes hetkeksi sellainen fiilis että elämä voittaa sittenkin. Päivä oli kertakaikkisesti raskas alusta loppuun saakka. Saavutin leirintäalueen seitsemän jälkeen ja läksin kahden tunnin kävelylle purkamaan tuskiani. Pimeä tuli taas ennen kuin ehdin takaisin. Nyt aion olla pari päivää näissä maisemissa ja rukoilen että säät paranee ja löytyy kivaa puuhaa. Tai edes sisätila jossa oleskella. Sen verran paljon ollut vastoinkäymisiä viimeisen viikon aikana että alkaa jo riittää. Lomastressi ei tee hyvää!

Iltakävelyn loppupuolella iski niskaan vaihteeksi taas kaatosade. Vaatteet eivät kuivuneet iltapalantekoaikana joten ryömin makuupussiin nihkeänä ja kylmänä. Muutenkin iski melkoinen väsymys ja voimattomuus joten postauksen julkaiseminen (kuvien muokkailu) sai taas jäädä seuraavaan päivään.