3 päivää lähtöön on!
Julkaistu:
Vähän alkaa itseäkin jänskättää, onhan se myönnettävä. Kaiken mahdollisen olen yrittänyt ottaa huomioon, onhan tässä nyt jo melkein vuosi sentään reissua suunniteltu. Mutta nämä viimeiset viikot pääsivät jotenkin vaan hurahtamaan ja yhtäkkiä vähän semmonen olo että oonko mä muka muistanut kaiken?
Vielä on jonkin verran puuhaa (kämpän siivous, pyykkäys, varmuuskopioiden otto, yhden koulutehtävän viimeistely, 4 työvuoroa, loppuun pakkaaminen jne.) jäljelläkin, mutta aika paljon lasken sen varaan että Islannissa on sitten aikaa selvittää mm. bensa-asemien sijainnit ja pyykkäämismahdollisuudet. Alkureitin olen suunnitellut kohtuutarkasti jotten ole aivan hoomoilasena siellä hukassa vaan pääsen nopsaan uuteen elämänrytmiin kiinni. Toivottavasti netti toimii koska sen varaan lasken aika paljon.
Jännä ajatella myös että mitä sitten kun tulee takaisin? Kuukauden verran saa elää ihan eri elämää. Sitten paluu arkeen koulun muilla jo alettua. Mitä kursseja voin tehdä palattuani? Iskeekö matkan aikana opiskelukipinä vai vietänkö leppoisampaa syksyä? Kävelenkö jalkani pahasti rakoille niin että vannon etten enää koskaan lähde lenkille saati toiselle vastaavalle seikkailulomalle? Miltä maistuu työnteko viiden viikon loman jälkeen? Kuinka kauan menee ennen kuin pääsen taas ulkomaille? Löydänkö työharjoittelupaikan?
Onko sitä sitten ihan eri ihminen tuollaisen kokemuksen jälkeen? Pelottavaa. Kutkuttavaa.
JOKO OLIS LÄHTÖ? Odottaminen on kauheaa. Päässä ruksuttaa liikaa ajatuksia.
Tekijä: Anniina Rutanen
Kommentit:
1
Kategoriat: Miksi










