Askeleet: 7300 kpl
Ajettu matka: 72 km
Mieliala: Asiat alkaa loksahdella kohdilleen - innokas

Ensimmäinen matkapäivä koostui lähinnä erinäisten käytännön asioiden hoiteluista. Kaikki alkoi auton saamisesta. Se sujui kerrassaan loistavasti, ei mitään ongelmia. Lentokentällä minua oltiin vastassa nimikyltin kanssa. Siitä minut kyydittiin auton luokse jossa viimeistelimme vuokrasopimuksen. Sitten olikin kaara alla ja sata muuta asiaa mietittävänä.

Onnekseni selvisin kuin selvisinkin kartan ja navigaattorin avulla Reykjavíkiin jossa sain käsiini Vodaphonen prepaid-netin. Tämän jälkeen muiden asioiden hoitelu sujui kuin voideltu. Google on ystävä! Kävin ruokakaupoissa (kyllä, useassa, tein vertailuja hintojen ja tarjonnan suhteen), ostamassa kaasukeittimeen kaasua, katsastamassa hostellin, vaihtamassa rahaa, seikkailemassa keskustassa, seikkailemassa ja kuvailemassa rannalla (okei pitää myöntää että se ei ollut tarkoitukseni mutta kun ajoin harhaan... räpsin sitten parit kuvat kun kerran sinne olin päätynyt), mättämässä Dominosin voimapitsaa (maailman parasta, margarita!), järjestelemässä autoa retkikuntoon sekä keräämässä sylillisen esitteitä näkemisen arvoisista kohteista.

Yllä olevassa kuvassa kuva kuvakirjasta (Icelandic Design House), jonka tapaisen voisin itsekin kasailla reissusta! Pitää laittaa kamera sauhuamaan! 

Alla rannalla räpsittyjä pikakuvia. Näkee vähän sitä fiilistä millaista täällä on joka paikassa. 

Tavoitteeni oli saada kerrankin kaikki "tärkeät asiat" hoidettua liikkeiden aukioloaikojen puitteissa ja onnistuin kuin onnistuinkin! Hostellille päädyin nyhjöttämään seitsemän jälkeen. Jätin itselleni illan aikaa saada Spotify ja Lightroom pelaamaan sekä blogikirjoitukset kirjoiteltua. Tarkoituksena olisi vielä suunnitella seuraavia matkapäiviä, käydä suihkussa, tehdä kirjanpitoa päivän törsäilyistä ja ladata akut (sekä tietotekniset että oma pääkoppa).

Takana pitkä pitkä päivä sekä siitä syystä että unet jäivät vähäisiksi että siitä että aikaero pidentää vuorokautta kolmella tunnilla. Aamulla on luvassa "aikainen herätys", sillä huoneesta on poistuttava ennen kymmentä. Tämä tuskin on kuitenkaan ongelma sillä uskon simahtavani ajoissa, olevani aamulla intopinkeänä päivän ohjelmasta JA Islannin kello 10 on Suomen kello 13 eli ihan normaali aika jopa meikäläiselle olla jo liikenteessä.

En malta odottaa huomista ja sitä että pääsee vähitellen karkuun sivistystä. Haluan sitä omaa rauhaa jota tänne tulin etsimään. Pääkaupungissa asioilla juoksemisen ja 10 hengen huoneessa hostellissa illan viettäminen ei vastaa käsitystäni autuaasta yksin olosta. Saa nähdä millaiseksi tämä arki täällä muodostuu. Oikein toiveikas olo tällä hetkellä tulevien päivien suhteen. En ole nähnyt vasta kuin pari vilausta tarjolla olevista maisemista ja kihisen jo innosta.

Lisäksi stressihermojani auttaa varmasti paljon kun ei tarvitse ajella maan suurimmassa kaupungissa vieraalla autolla. Ajotuntuma autossa on vähintäänkin omituinen ja vaikka välimatkat ovat tosi lyhyitä, matkanteko takkuaa jatkuvien liikennevalojen ja ruuhkien ja 30km/h rajoitusten ja töyssyjen ja mutkien ja kapeiden kujien ja työmaiden ja yllättävien yksisuuntaisten jne. jne. jne. vuoksi. Kaikilla kanssa-autoilijoilla tuntuu tosin olevan liikennesäännöt ihan yhtä hakusessa kun itsellä... Nää ei lisäks turvaväleistä tiiä mitään. 

Yllä oleva kuva on otettu Hostellin ikkunasta. Horisontissa siintää maisemat!

Hostellielämä on muuten melkoisen kiintoisaa seurattavaa. Itse olen sen verran väsähtänyt ja niin monta rautaa tulessa et pääsisin nukkumaa asap etten oo oikein jaksanu noiden kanssa juttua vääntää. Viiniä ja keksiä ja kaikenmoista on kyllä tarjoiltu ja matkakohdevinkkejä :D Vähän melkein harmittaa ettei tää reissu oo semmonen "tutustu uusiin tyyppeihin"-reissu... Olis meinaan aika helppoo tohonki porukkaan soluttautua. Darn. 

Tyydyin sitten salakuuntelemaan tässä puuhieni ohessa näiden keskusteluja (muun muassa) kieltenopiskelusta ja aksenteista. Kaks aussia, yks britti ja yks kanadalainen. Yks aussi haluu kovasti oppia ruotsia (ja ovatkin jatkamassa matkaa Ruotsiin ja Tanskaan). Ja sitten ne pääty vertailemaan aksenttejaan. Eikö aksentit käy puheenaiheena ikinä vanhaksi? Hmm. 

Koska aikani Reykjavíkissa on aika rajattu tässä matkan alussa, päädyin vaan tekemään listaa paikoista joita voisin mennä katselamaan sitten kun lenkki on saatu päätökseen. Matkan loppuun olen nimittäin varannut pari päivää pääkaupungissa (jos kaikki menee suunnitelmien mukaan). Jospa siinä vaiheessa olisi sitten jo taas pehmoisen pedin ja ihmisseuran kaipuussa :)

Lähtöpäivä koitti kuin koittikin. Liikenteeseen lähdettiin ma-ti välisenä yönä kello 03.50 bussilla. Matkustajia oli ihan pipona ja en saanut omaa kahden penkin rykelmää. Nuokkunukkuminen onnistui kohtalaisesti mutta ei tämä olo kovin virkeäksi ole päässyt noin tunnin mittaisten bussitorkkujen jälkeen.

Aivotoiminta sen verran vajaata että vaikka check-in ja bag drop onnistuivatkin itsepalveluautomaateilla kuin unelma, turvatarkastuksessa tein amatöörimokan. Bussimatkan aikana oli tarkoitus kiskaista puolen litran vesipullo mutta sehän muistui mieleen vasta lentokenttätyöntekijän kiskaistua laukkuni hihnalta sivuun. Aina ei voi onnistua. Mukava nainen antoi juoda vedet ja ottaa tyhjän pullon mukaan. Neuvoi vielä että vessassa saa täytettyä mutta vesi on lämmintä paitsi hoitohuoneista saa kylmää. Rupateltiin muutenkin siinä vedenjuonnin yhteydessä, huomasi että hiljainen yövuoro alkanut painaa. 

Mokasin myös sukkavalinnassa ja puhelimen laturin pakkaamisessa. Lyhytvartiset jalassa ja laturi ruumassa. Ehkei maailma näihin kaadu. Vähän harmittaa kun puhelinta olis voinu latailla tuossa kentällä odotellessa.

Koska lähdin tosi aikaisin matkaan, oli kentällä paljon luppoaikaa. Tuli ostettua teriyakilohiwrapsalaatti (herkku!), tee ja pieni suklaalevy hemmotteluksi. Tax freessä piti taas pyörähtää mutta ei sieltä mitään ostamista keksinyt. Kalliita. Kaikesta hidastelusta huolimatta päädyin portille 30 min ennen niiden aukeamista (ja siis kokonainen tunti ennen lähtöaikaa). Ensimmäisen koneen suuntana tosiaan Oslo (lennon kesto 1h 30min) josta matka jatkuu Reykjavikiin (2h 40min).

Oslossa oli haahuiluaikaa myöskin reippaasti.   Kauppojen kiertelyä vaikeutti se etten tosissaan ollut tajunnut ottaa selvää Norjan kruunun kurssista. Kentällä olevassa rahanvaihtopisteessäkään ei tätä ollut esillä. Tai sitten olin vaan sokea. Vertailin myytäviä tuotteita ja niistä pyydettyjä hintoja muiden lentokenttien hintoihin ja päättelin ettei se kovin paljon voi Ruotsin kruunun kurssista erota.

Vahtasin lähtöportin ilmaantumista tunnin ajan, yritin tuloksetta saada lentokenttänettiä toimimaan, uskaltauduin ostamaan herkullisen salaatin ja kiertelin parit kaupat löytämättä taaskaan mitään ostointoa herättävää. Täällä oli vessojen yhteydessä ihan juomatarkoitukseen oleva vesipiste jossa täytin pulloni.

Meinasipa muuten iskeä melkoinen hätäkin jo käteen. Ei riittänyt se että meinasin täysin unohtaa ottaa Mastercardin mukaan (oli ihan viimeinen esine jota kotoa riuhtaisin bussiin kiiruhtaessa!). Oli aika vähällä unohtua tunnusluku. Sain sen tiedon kuitenkin pitkällisen pohdinnan jälkeen järkeiltyä niin että sain salaattini maksettua. Säikähdyksellä siis selvittiin.

Toisella lennolla pääsin aitiopaikalle viimeisen rivin ikkunan viereen. Nukuin alkulennon ajan oikein makeasti ja kun heräsin, näkyi alapuolella jo Islannin jäätiköt. Koska olin mokannut ja pakannut kameran muistikortit ja akut ruumaan, jouduin tyytymään käynnykkäkuviin. Ehkä sitten paluulennolla parempaa laatua.